maanantai 22. syyskuuta 2014

Sateen ropinaa ja syyshämyä



Jos nyt yrittäisin olla positiivinen, niin tänään on ollut kiva laittaa takkaan tulet ensimmäistä kertaa tänä syksynä ja sytyttää kynttilä. Aikamoinen muutos säässä ja lämpötiloissa, ja sitä myöten myös omassa mielialassa. Voi, toivottavasti viikonloppuna olisi taas valon ja auringon aika...


Joku aika sitten Tirlittan oli toteuttanut kynttiläidean, joka löytyy myös omasta Pinterest-kansiostani. Silloin jo tuli mieleen, että kanervilla voisi toteuttaa saman itsekin. Eli siis pari kierrosta narua lieriön mallisen lasi-astian ympäri ja sitten harventamaan kanervaa, vai mikä calluna tuo nyt on...;) Omat kuvani ovat kyllä lievästi sanottuna kökköjä noihin Katjan kuviin verrattuna. No, idea kuitenkin tulee selville näistäkin.





Alkaa olla taas se aika vuodesta, että päivänvalon puute tekee blogin pitämisestä haastavaa. Pitäisi kai räpsiä kaikki kuvat viikonloppujen aikana...Vaikka usein suunnittelenkin juttuja etukäteen, niin aika monesti jutut syntyvät kuitenkin fiilispohjalta. Suunnitelmallisuutta täytynee siis tuoda lisää tähän harrastukseen ja kaivaa jalusta vaatehuoneen perukoilta. Nyt menin pihalle kuvaamaan, koska sisällä valo ei olisi riittänyt varmaan koko päivän aikana, hädin tuskin ulkonakaan. Siksi siis kuvissa näkyy taustalla mustaa terassia, ruohoa, ja kuvat ovat hieman epätarkkoja.





Inspiroivia syysiltoja!

Taina

4 kommenttia:

  1. Hieno kanervalyhty. Suomessa on kuitenkin hienoa, että on vuodenaikojen vaihtelua. Syksyn hämärissä voi ryömiä villasukat jalassa lukemaan hyvää kirjaa viltin alle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ute Lias!:) Jotenkin toivoisin, että pimeä ajanjakso ei olisi niin pitkä. Vaikka aurinko olisi vain päivän pois, niin huomaan omassa mielialassani laskun. Auringonvalo on vaan hirveän, kamalan tärkeä juttu. Mitä meidän esi-isät oikein ajatteli näille leveysasteille asettuessaan?;)

      Poista